perjantai 11. syyskuuta 2009

32. päivä


Tuomas Markkula tuli meille kertaamaan oluen panon kikkoja ja puhumaan whiskyn valmistuksesta. Aikaisemmin oli kaikkien viskien nimi whisky mutta koska v. 1870 skottilaisen viskin maine oli niin huono, päättivät irlantilaiset ja amerikkalaiset viskin valmistajat erottautua kirjoittamalla oman tuotteensa nimeksi whiskey. Skottiviskien maine on siitä lähtien huomattavasti parantunut mutta silti kirjoitustapa on säilynyt. Skottilaisten lisäksi myös walesilaiset, kanadalaiset, australialaiset ja japanilaiset käyttävät muotoa whisky.

Tuomas kävi yksityiskohtaisesti läpi seuraavat viskin valmistuksen vaiheet:

- viskityypit
- raaka-aineet
- mallasviskin valmistus
- mäskäys ja siivilöinti
- käyminen
- panostislaus
- laitteistot
- kuparin merkitys
- prosessin kontrollointi (sameustesti, katkaisupiste)
- tisleen aromiaineet
- kypsytys
- jälkikäsittely

Strong Ale Iines

Osa innokkaista kaljan panijoista oli päättänyt tehdä vielä uuden keiton ja päivämääräksi sovittiin 29.8.2009. Itse makasin flunssan kourissa sillä aikaa kun pojat panivat. Sain kuitenkin Jussilta tarkat muistiinpanot, jotka tähän kirjoitan:

In spe eli tarkoitus oli tehdä n. 7.5 % vahvuista Alea. Kantavierre 17%, vierrettä 75 l ja katkeroa 28 EBC yksikköä.

Maltaita kg = 75 x 1.070 x 0.17/ 0.63 = 21.6 kg (kristallimallasta 1.65 kg + pilsner 20 kg)

Humala Kent Golding = 75 x 28 / 0.045 x 0.30 x 1000 = 155 g

Mäskäys (vakiolämpötila 67 astetta):

klo 11.00 vesi 54 astetta, maltaat astiaan
klo 11.15 vesi 60 asteista (4 vastusta päällä)
klo 11.20 lämpötila 67 astetta (pidetään tässä lämpötilassa 1 tunti)
klo 11.30 lämpötila 72 astetta ja vastukset pois päältä. Lisätään 8 l vettä
klo 12.00 letkujen, pumpun ja astioiden pesu sekä desinfiointi
klo 12.20 ulosmäskäys, lämpötilan nosto 78 asteeseen
klo 12.25 siiviläammeen esilämmitys ja pohjaveden lasku
klo 12.40 lämpötila 78.5 astetta. Mäski siiviläammeeseen
klo 13.00 aloitetaan siivilöinti
klo 13.20 aloitettiin vierteen pumppaaminen keittokattilaan
klo 13.25 aloitettiin huuhteluveden laskeminen
klo 13.20 mitataan uute/kantavierre
klo 13.30 lopetetaan pumppaaminen keittoastiaan
klo 13.50 lisätään 7 l vettä (tilavuus 75 l)
klo 14.15 vierre kiehuu. Lisätään humalat
klo 15.15 lämmöt pois ja lisätty aromihumalaa Cascade 90 g
klo 15.20 Whirpool
klo 15.40 pumppaus lämmönvaihtimen kautta käymisastiaan
klo 16.00 kantavierteen mittaus antoi Oechsle 1.055 = 13.6 %
klo 16.00 pumppaus päättyy
klo 16.05 hiivaa 60 g (nestettä 60 l)

tarina jatkuu ......

tiistai 18. elokuuta 2009

31. päivä

Tänään pullotimme tulevan kuohuviinin pullokäymistä varten. Vaihdoimme toimimattoman pullotuskoneen (Kuvassa Kalle yrittää vielä saada sitä toimimaan) yksinkertaisempaan "lypsykoneeseen", joka täytettiin piri pintaan valmiiksi muhineella viinillämme. Lisäsimme viiniin liuotetun sokerin sekä hiivan mukaan, jotta viini saisi uutta elämää ja runsaasti kuplia.

30. päivä

Aamu valkeni aurinkoisena. Edellisen päivän masentavat hetket oli unohdettu ja talon pakulla lähdimme kohti Rymättylää ja Airismaan Apajaa. Katsastimme Annen projektit: koirat, viinit, ravintolalaivan ja kesäkaupan valikoimat. Yrittäjän täytyy näissä saaristolaisolosuhteissa olla tavallista yritteliäämpi, saadakseen elantonsa. Turisteina me oppilaat nautimme täysin siemauksin aurinkoisella laivan kannella Annen viinistä ja joku meistä osti näytteitä jopa mukaansakin.
Puolelta päivin päätimme lähteä lounaalle tuttuun Teboiliin ja sieltä uusin voimin Tuorlan puutarhaan. Ensi töiksemme kerättiin marja ym. näytteitä kemiallisia määrityksiä varten. Määritimme Blaulaugella hapokkuudet sekä refraktometrillä sokeripitoisuudet erilaisista raaka-aineista kuten musta aronia, erivärisistä herukoista, erilaisista marjoista ja hedelmistä.

29. päivä

Tapasimme kesätauon jälkeen taas Tuorlassa 14.8.2009. Täynnä työintoa yritimme päästä kiinni rästitöihin, joihin kuului mm. Katkeran Irman aviottoman tyttären loppuosan pullottaminen. Murphyn lait pitivät kuitenkin paikkansa. Pullotuskone ei suostunut pullottamaan ja vaikka olisi suostunutkin niin oluemme oli pahasti etikoitunut. Turhautunein meistä oli Jouni, joka oli joutunut palkkaamaan itselleen kalliin sijaisen ja matkustamaan Utsjoelta asti meitä lantalaisia tapaamaan. Sic transit gloria mundi eli kuvassa vakavamielinen saamelainen kaataa kovalla työllä valmistettua mutta etikoitunutta olutta viemäriin. Päätimme nollata tämän päivän ja tehdä huomenna retki Rymättylään katsastamaan Airismaan Apaja, joka on opettajamme Annen koti ja pitkäaikainen projekti.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Lapsenhoitoa

Meitä kokoontui pieni porukka Jussin päivänä 24.6. huoltamaan tätä aviotonta lasta, joka oli aikansa käynyt terästankissa ja oli valmiina siirrettäväksi kegeihin. Valutimme ensin suurimmat hiivat laattialle ja aloimme sitten paineen voimalla laskea olutta kegeihin. Kaksi kgiä tuli piri pintaan ja kolmanteen taisi tulla myös ylimäärin hiivasakkaa. Täyttövaiheessa tankkiin lipsahtanut tiivistekin löytyi ihan hyvässä kunnossa. Teimme myös makutestin ja totesimme, ettei mitään vulkaanista sivumakua löytynyt. Mielipiteet jakaantuivat ei niinkään maun suhteen vaan oluen hiilidioksidipitoisuuden määrästä. Henkilökohtaisesti pidän pirskahtelevammasta juomasta.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

28. päivä


Tämän kontaktijakson viimeinen päivä meni Katkeraa Irmaa pullotellessa, kuohuviinin saostamiseen ja toisen satsin tislaamiseen. Päivä oli niin työntäyteinen, ettei paljon kuvia ehtinyt napata ja jopa Irman avioton lapsikin jäi vaille huomiota. Emme edes huomanneet tarkistaa josko hiiva olisi alkanut nakertaa sokeria alkoholiksi. Toivottavasti tankin varaventtiili toimii jos käyminen on turhan kiivasta. Tämän päivän kuvasaaliiksi jäi Jussin pullottama historiallinen ensimmäinen Katkeran Irman näyte.
Maistettaessa huomasimme, että Kallen lisäämä hiilidioksidi oli imeytynyt olueeseen ja siitä oli tullut todella maittavaa juotavaa. Hyvä me. Kun päivä oli pulkassa ja odottelin noutajan saapumista otin muutaman kuvan kauniista Tuorlan ympäristöstä kauniina kesäpäivänä.