Teoriaopinnot aloitettiin käytännön maistelulla kun opettajamme korkkasi pullon tummaa tsekkiläistä lageria "Original Buddejovicky Budvar". Siinä sitten yritimme arvailla mitä kaikkea se sisälsikään. Ainoa fakta oli alkoholipitoisuus 4.7 %, joka on juuri se sallittu yläraja, jossa olutta saa marketeissa markkinoida. Väriä siinä oli arviolta n. 80 EBC yksikköä. Opettajan kokenut maku arveli, että olut oli pantu jopa yli 50% Munchner-maltaista, mahdollisesti siihen oli lisätty vielä tummaa karamellimallasta 10-15%, ehkä värimallasta n. 4 % ja loput pilsner-mallasta eli n. 30 %. Maku oli monipuolinen ja siinä viinifriikki käyttäisi termiä "kompleksinen". Selvästi tuli esiin karamellimaisuus ja paahtuneisuus. Jos haluaisi verrata sitä johonkin englantilaiseen niin skotlantilainen Harvistoun Old Engine Oil on aika lähellä.
Opimme panimoveden ja pH:n merkityksen, vierteen valmistuksen ja varsinaisen mäskäyksen. Totuus on kuulemma, että "Brewers make wort, yeast makes beer". Näin on lausahtanut englantilainen Dave Miller.
Puhuimme humalan merkityksesta ja vertasimme kahta melko kirpeätä olutlaatua: Skotlannissa valmistettua Harvistoun Bitter&Twisted vaaleaa olutta sekä opettajan panimon valmistamaa Huvila Pale Alea. Kotimaisen olutpullon etiketti paljasti, että oluen alkoholi % oli 4.2, EBU yksiköitä 45, KV 10.3% ja väriltään 14 EBC. Humalan aromi oli sitrusmainen ja olut miellyttävän tuntuinen.
Harvistoun oluessa ei vastaavia merkintöjä ollut kuin alk.% 4.2 mutta opettajamme arvion mukaan EBC olisi n. 10 ja EBU arvo n. 35 yksikköä. Viinifriikki ihmetteli miten oluessa voi tuntua samanlaista kissanpissa aromia kuin Sauvignon Blanc-viineissä. Mahdollisesti tämä johtuu eri humalalaadusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti