Aurinkoinen päivä 3.4.2009 ajoi kurssilaiset koloistaan katselemaan maailmaa laajemmaltikin. Tankkasimme koulun pakun ja Jussi kuskina suuntasimme kohti Uuttakaupunkia, jossa kuulemma toimii Suomen uusin pienpanimo nimeltään Vakka-Suomen Panimo eli VASP. Vanha Vakka-Suomen Puhelimen kiinteistö keskellä kaupunkia oli muutettu moderniksi panimoksi. Uutuuttaan hohtavat terästankit olivat täynnä olutta eri vaiheissa.

Prykmestar eli suomeksi sanottuna panimomestari Jani Vilpas ja hänen työkaverinaan toimiva Heidi Jaakkola otti delegaatiomme hyvin vastaan. He eivät kiusaantuneet uteliaista kysymyksistämme koskien laitteiden hintoja tai pullotuskoneen toimivuutta. Vitsinä heitetyn hankkeen toteuttamiseen on vaadittu melkoista hurjapäisyyttä ja Finveran sekä kaupungin ymmärtäväistä suhtautumista. Kului vain n. vuosi kun ensimmäinen erä saatiin valmiiksi. Uuskaupunkilaiset olivat niin innoissaan oman kaupungin oluesta, että 4000 l erä myytiin alle kahdessa tunnissa. Sama tahti jatkuu. Olisimme halunneet maistaa uutta pääsiäisolutta, johon oli lisätty suklaata mutta yhtään pulloa ei enää ollut panimon myymälässä saatavana. Tulossa on vehnäolut, joten olkaamme tarkkana ennenkuin sekin myydään käsistä. Pääsiäisolutta pääsimme kuitenkin maistamaan ravintola Pookissa syödyn lounaan yhteydessä.
Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa Poriin ja siellä Beer Hunters panimoravintolaan

ihmettelemään miten jollekin on tullut mieleen valmistaa suomalaista viskiä. Alkon järkyttävä kokeilu Whisky 888 nimisellä tuotteella ei ollut kovin hyvää menekkiä. Lahden Teerenpelikin kilpailee ainoana suomalaisen viskin valmistajana. Täällä meille kävi yhtä huono kokemus kuin Ukissa. Yhtään pisaraa tätä mallasviskiä ei enää talosta löytynyt. Viski on nimeltään Old Buck eli vanha pukki, joka ymmärtäväisesti katseli meitä baaritiskin yläpuolella

Jos viski oli loppu niin oluissa kyllä löytyy. En pystynyt laskemaan montako erilaista olutmerkkiä on tarjolla mutta jos olette kiinnostuneita niin käykää ravintelin kotisivuilla osoitteessa:http://www.beerhunters.fi/ Sieltä löytyvät niin Mikan ja muun henkilökunnan harrastukset ja henkilökohtaiset mieltymykset sekä melkoinen valikoima oluita ympäri maapalloa. Kokeilin ravintolan omaa tummaa stoutia ja heleän vaaleeta cideriä, jotka molemmat olivat miun makkuuni. Tässä vielä lopuksi kuva isännästä ja hänen tislauspannustaan, joka toivon mukaan pian alkaa tiputtamaan uutta viskiä kypsymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti